Päättäjän näkökulmaSunnuntai 2.11.2008 klo 16:02 - Antti O. Arponen Mika Strömberg kirjoitti erinomaisen avoimen kirjeen Lappeenrannan kaupungin päättäjille. Ajattelin käsitellä ongelmaa, kun äänestäjien suostumuksella kuulun näihin päättäjiin myös seuraavat neljä vuotta. Mikki puhuu täyttä asiaa. Olen ihan samaa mieltä sisäpallopelien harrastajien katastrofaalisesta tilapulasta. Minulle ja muille viime vuosina paikallisessa urheilussa mukana olleille tilanne on tiedossa, mutta ei välttämättä muille kaupunginvaltuutetuille ja virkamiehille. Siksi avoin kirje oli ihan paikallaan. Mitä voidaan tehdä? No tietysti voidaan rakentaa se tarvittava halli, tai laajentaa jotakin nykyistä sisäliikuntatilaa. Se vaatii vain päätöksiä ja sen kautta rahaa. Ihan yksinkertaista sisäpalloiluhallin saaminen ei ole. Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa on tammikuun alusta lähtien 71 valtuutettua. Jotta siellä saa päätöksen hyväksytyksi, vaaditaan vähintään 36 valtuutetun äänet. Valtuustossa on valitettavasti tällä hetkellä ja vielä ensi kaudellakin paljon sellaisia valtuutettuja, jotka vastustavat kaikkia liikuntapaikkainvestointeja. Näin vain on, eikä sille mahda mitään. Muistan muutaman vuoden takaa Ammattikoulun kentän tekonurmen rakentamispäätöksen. Tekonurmelle oli jo valtuuston lupa, mutta siihen sisältyi vaatimus kaupunginhallituksen lopullisesta päätöksestä töiden aloittamiseksi. Kun asia tuli kaupunginhallitukseen, kävi selville että kaikki neljä sosialidemokraattia ja kristillisdemokraattien ainoa edustaja vastustavat. Kaksi kokoomuslaista ja kaksi keskustalaista kannatti tekonurmen rakentamista. Tilanne oli 5-4 vastustajien hyväksi. Vaa'ankielenä oli sitoutumaton Myö-liike, jolla oli hallituksessa kaksi paikkaa. Minä tietysti urheilumiehenä kannatin rakentamista. Tilanne oli 5-5, ja jäljellä Myön Matti J. Kuronen. Demarit pyysivät asian viikoksi pöydälle. Sen viikon aikana puhuin rovasti Kurosen kannattamaan hanketta, ja viikon kuluttua tekonurmi päätettiin rakentaa äänin 6-5. Liikuntapaikkojen aikaansaamisessa on aina vastustajia. Osittain se johtuu liikuntainvestointien kalleudesta. Nyt ollaan suunnittelemassa Sammonlahden uimahallia, josta on kehittynyt kuntoilu- ja monitoimikeskus. Sen rakentamisen kustannukset ovat 8 miljoonaa euroa. Sammonlahden hallista päätetään valtuuston talousarviokokouksessa 24. marraskuuta. Kuluvan viikon perjantaina kaupunginhallitus päättää esittää kuntoilu- ja monitoimikeskuksen rakentamista. Minä vastustan, mutta yksinään ei voi mitään. Kaupunginhallituksessa tarvitaan kuusi ääntä ja valtuustossa tänä vuonna 26 ääntä ja ensi vuonna 36 ääntä voiton puolelle pääsemiseksi. Lappeenrannan valtuustossa on paljon urheiluväkeä. Liikuntapaikoista kuitenkin jääurheiluun liittyvät paikat saavat eniten kannatusta. Valtuustossa on melkoinen SaiPa-puolue. Kaupunki valmistelee uutta harjoitusjäähallia Kisapuistoon. Lisäksi pikaisesti pitäisi rakentaa uusi tennishalli kaupunkiin. Paljon on puhuttu myös Kisapuiston tekojään kattamisesta. Salibandyn osalta on ollut puhetta salibandyhallin rakentamisesta Huhtiniemeen. Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy suunnittelee monitoimihallin rakentamista joko nykyisten rakennusten yhteyteen tai kokonaan erillistä hallirakennusta. Huhtiniemen hallin laajentaminen onnistuu, jos kaupunki ostaa hallista riittävästi harjoitusvuoroja ja antaa niitä sitten käyttäjille. On ollut puhetta myös siitä, että Lappeenrannan Urheilutaloa voitaisiin laajentaa nykyisen parkkipaikan alueelle. Silloin voitaisiin saada tilat kahden palloilulajin yhtaikaisiin peleihin ja harjoituksiin. Suurin ja kallein puheissa ollut hanke on ns. maakuntahalli. Koko Etelä-Karjalan maakunnassa ei ole sellaista liikuntatilaa, johon mahtuisi jalkapallokenttä ja yleisurheilun suorituspaikkoja sekä lisäksi tietysti mahdollisimman monen lajin harjoitus- ja kilpailutiloja. Kaikissa Suomen maakunnissa on vähintään yksi tällainen halli. Vaan ei meillä. Olen kateudesta vihreä, kun käyn muutaman kerran vuodessa katsomassa Josban kotipelejä Joensuun Areenalla. Taitaa kuitenkin olla niin, että samanlaista Karjala Areenaa ei Lappeenrantaan saada. Sammonlahden uimahallin 8 miljoonan euron investointi on niin suuri, että sen jälkeen ei muutamaan vuoteen ole mahdollisuutta suuriin liikuntapaikkainvestointeihin. Niin se vain on. Vastustan Sammonlahden hallia, mutta enemmistö haluaa rakentaa sen. Lisäksi nykyisen Lappeenrannan kaupungin alueelle rakennettavien liikuntapaikkojen vastustajat vetoavat jatkossa siihen, että Joutsenoon valmistuu talven aikana mittava liikuntahalli. Siksi ei tarvitse rakentaa muuta moneen vuoteen? Salibandyväen toiveet ovat Huhtiniemen suunnalla. Ehkä sinne saadaan salibandyhalli ja sieltä harjoitusvuoroja. Muutama sana kuntavaaleista. Pääkallo-sivustokin ehti jo huomaamaan, että Lappeenrannan valtuustoon pääsivät NST:n nykyinen puheenjohtaja Juha Härkönen ja entiset puheenjohtajat Antti O. Arponen ja Anneli Kiljunen. Lisäksi yksi entisistä puheenjohtajista, Ari Tuomikoski, istuu nykyisessä valtuustossa. Uudessa valtuustossa on paljon urheiluväkeä: Lappeen Riennon nykyinen puheenjohtaja Tapio Arola ja edellinen puheenjohtaja Ari Torniainen, Namikan entinen puheenjohtaja Ilpo Hakula, Veiterän entinen puheenjohtaja Tarmo Häkkinen, Lappeenrannan Hiihtäjien entinen puheenjohtaja Heikki Järvenpää ja SaiPan entinen puheenjohtaja Reijo Paajanen. Kovia urheilumiehiä ovat myös Pepon Markku Timonen, SaiPan Teuvo Kinnunen, veiteräläiset Harri Iljin ja Teppo Puhakainen, lummilaiset Markus Iitiä ja Esko Huttunen, rientolaiset Jukka Kärri, Kyösti Harju ja Jouni Kemppi. NST:n kotipelien katsomossa viihtyy valtuutetuista ainakin Juha Myllynen, usein kaupungin kansliapäällikön Juha Willbergin seurassa. Marja-Liisa Vesteristä näkee naisten liigapeleissä. Salibandyä sympatiseeraa myös Anja Helvasto, jonka kummipoika Vesa-Matti Virtanen pelaa Classicissa. Naispuolisista valtuutetuista kannattaa mainita kaksi, joita olen nähnyt salibandykatsomoissa: Marjatta Moilanen ja Anne Selenius. NST:ssä kaikki tuntevat Marjatan Renun puolisona sekä Oton, Juhon ja Ainon äitinä. Anne Seleniuksen poika Jussi pelasi NST:ssä A-nuorten SM-kultaan asti ja puolustaa nyt Barbaarien rivejä ykkösdivarissa. Antti O. Arponen |
|
|
3.11.2008 10:23
Mikki
Minuun on ollut yhteydessä jutun teon jälkeen useita kymmeniä ihmisiä. Yhteydessä on ollut niin "sisäpalloilijoita" kuin urheilun ulkopuolelta olevia ihmisiä. Heillä kaikilla on yksi yhdistävä tekijä: |
|
3.11.2008 12:21
Pedri
Minä kuulun myös käsittääkseni siihen enemmistöön, jotka ei pidä järkevänä Sammonlahden monitoimihallin (lue: uimahallin) rakentamista. |
|
3.11.2008 14:55
HH
Savonlinnaan on tietääkseni suunnitteilla suurhalli. Ja tanhuvaarassa on myös sisäpalloiluun soveltuva halli. Useat eri maajoukkueet ovat leireilleet kyseisessä paikassa jo vuosia, myös paljon käyttäjiä venäjltä sekä muista maista käyttää tätä paikkaa hyväkseen. |
|
3.11.2008 15:07
kalevankierros
Miksi ihmeessä pitää rakentaa liikuntahalli johon vain pienellä osalla kaupunkilaisista on mahdollisuus mennä? Uimahalliin pääsevät kaikki ja siitä makettava korvaus on minimaalinen. |
|
3.11.2008 15:39
Vastaus nimim. Kalevankierros
Lappeenrannassa on jo kaksi (2) vajaa käytöllä pyörivää uimahallia mutta ei yhtään suurhallia. |
|
3.11.2008 18:54
Pallo pallosta
En voi olla kommentoimatta näitä salitarvekeskusteluja. |
|
3.11.2008 19:42
Stadilainen
Ihan vertailun vuoksi lyhyt yhteenveto miten asiat täällä pääkaupunkiseudulla on hoidettu. |
|
3.11.2008 20:37
Vikke
Kyllähän se Sammonlahden uimahalli rakennetaan. Aloite tuli demareilta ja kokoomuslaisilta. Eivät voi enää antaa periksi, vaikka kustannusarvio on ihan oikeesti karannut käsistä: 6-8 miljoonaa euroa! Ja sitten jokavuotiset käyttökustannukset päälle! |
|
3.11.2008 21:46
Peke
Tuossa edellä nimim. Stadilainen kertoi liikuntapaikka tilanteesta pk-seudulla mutta ?lilsäänpä vettä myllyyn? ja kerronpa kaikkien ihmeteltäväksi tilannetta läänimme pääkaupungista eli Hämeenlinnasta missä asukkaita 47.000 eli reilusti vähemmän kuin Lappeenrannassa. |
|
3.11.2008 23:15
Englund
Vaalit meni jo.. Pidetään vaan kuiteskin puolueiden mainostamiset kaukana urheiluseuran nettisivuilta. |
|
4.11.2008 14:03
Hösseli
NST ja muut lappeenrannan seurathan ovat tunnetusti aina olleet valmiita tukemaan yksityisiä halleja, miksi näin?? |
|
4.11.2008 15:46
Hösselille
Sinulla ei ole ilmeisesti mitään käsitystä siitä mitä salibandyhallin rakentaminen maksaa? Urheiluseura ei voi ottaa 200 000 euron pankkilainaa rakentamista vastaan, koska seura ei selviäisi koroista ja lyhennyksistä. Eikä seuran johtokuntaan kukaan lähtisi sellaisen velkataakan takia, jos ensin pitäisi panna takaajan paikalle nimiä velkapaperiin.
|
|
4.11.2008 16:37
Lpr
Hyssen halli oli yksityinen, mutta investointi ei ollut kannattava, ja Hysse päätti sijoittaa rahansa paremmin. Se hallista. Tuskin kukaan muukaan ryhtyy samaan puuhaan Lappeenrannssa. Käyttöaste pitäisi olla vähintään 80 aamusta iltaan ja viikonloppuisin ja käyttövuokrat riittävän korkeat, että homma kannattaisi. Ei onnistu. |
|
4.11.2008 23:17
Hössseli
No tarkennetaan hieman ajatusta kun se jäi sitten sanomatta. |
|
7.11.2008 16:55
Asiat tärkeysjärjestykseen
Vikke kirjoitti: "Samanlainen hukkainvestointi kuin se Tali-Ihantala-museo Linnoitukseen: 6 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset päälle." |
|
7.11.2008 18:35
Oikea tärkeysjärjestys
Kaikki kunnia sotamuistoille, mutta ihan oikeesti 6 miljoonalla eurolla saisi 20 salibandykenttää nuorisolle. Miettikää sitä!
|
|
7.11.2008 23:15
juuri niin asiat oikeaan järjestykseen!
Ja ilman meidän urheita veteraaneja meillä syötäisiin kaalikeittoa ja ajeltaisiin ladalla. Miettikää sitä!
|
|
10.11.2008 12:19
mies
Kyllä urheilijat paremmin tätä maata puolustavat kuin museorotat..
|
Uimahallit myös Kourulaan, Huhtiniemeen, Palloon ja Voisalmeen. Myös Kanavansuulta ja Pontukselta puuttuu uimahalli. Monta uimahallia täytyy rakentaa, ennenkuin saadaan tiloja lajeille, joilla niistä on oikeasti pulaa?