Tulevat ottelut

10.1.2009 13:00
A-pojat - Erä Ottelupaikka » 10.1.2009 13:30
KOO-VEE - Naiset Ottelupaikka »

Pelatut ottelut

6.1.2009 18:30
Classic - Miehet11 - 5 » 4.1.2009 17:00
Naiset - PSS2 - 5 »

Päättäjän näkökulma

Sunnuntai 2.11.2008 klo 16:02 - Antti O. Arponen


Mika Strömberg kirjoitti erinomaisen avoimen kirjeen Lappeenrannan kaupungin päättäjille. Ajattelin käsitellä ongelmaa, kun äänestäjien suostumuksella kuulun näihin päättäjiin myös seuraavat neljä vuotta.

Mikki puhuu täyttä asiaa. Olen ihan samaa mieltä sisäpallopelien harrastajien katastrofaalisesta tilapulasta.

Minulle ja muille viime vuosina paikallisessa urheilussa mukana olleille tilanne on tiedossa, mutta ei välttämättä muille kaupunginvaltuutetuille ja virkamiehille. Siksi avoin kirje oli ihan paikallaan.

Mitä voidaan tehdä? No tietysti voidaan rakentaa se tarvittava halli, tai laajentaa jotakin nykyistä sisäliikuntatilaa. Se vaatii vain päätöksiä ja sen kautta rahaa.

Ihan yksinkertaista sisäpalloiluhallin saaminen ei ole. Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa on tammikuun alusta lähtien 71 valtuutettua. Jotta siellä saa päätöksen hyväksytyksi, vaaditaan vähintään 36 valtuutetun äänet.

Valtuustossa on valitettavasti tällä hetkellä ja vielä ensi kaudellakin paljon sellaisia valtuutettuja, jotka vastustavat kaikkia liikuntapaikkainvestointeja. Näin vain on, eikä sille mahda mitään.

Muistan muutaman vuoden takaa Ammattikoulun kentän tekonurmen rakentamispäätöksen. Tekonurmelle oli jo valtuuston lupa, mutta siihen sisältyi vaatimus kaupunginhallituksen lopullisesta päätöksestä töiden aloittamiseksi.

Kun asia tuli kaupunginhallitukseen, kävi selville että kaikki neljä sosialidemokraattia ja kristillisdemokraattien ainoa edustaja vastustavat. Kaksi kokoomuslaista ja kaksi keskustalaista kannatti tekonurmen rakentamista. Tilanne oli 5-4 vastustajien hyväksi.

Vaa'ankielenä oli sitoutumaton Myö-liike, jolla oli hallituksessa kaksi paikkaa. Minä tietysti urheilumiehenä kannatin rakentamista. Tilanne oli 5-5, ja jäljellä Myön Matti J. Kuronen.

Demarit pyysivät asian viikoksi pöydälle. Sen viikon aikana puhuin rovasti Kurosen kannattamaan hanketta, ja viikon kuluttua tekonurmi päätettiin rakentaa äänin 6-5.

Liikuntapaikkojen aikaansaamisessa on aina vastustajia. Osittain se johtuu liikuntainvestointien kalleudesta. Nyt ollaan suunnittelemassa Sammonlahden uimahallia, josta on kehittynyt kuntoilu- ja monitoimikeskus. Sen rakentamisen kustannukset ovat 8 miljoonaa euroa.

Sammonlahden hallista päätetään valtuuston talousarviokokouksessa 24. marraskuuta. Kuluvan viikon perjantaina kaupunginhallitus päättää esittää kuntoilu- ja monitoimikeskuksen rakentamista.

Minä vastustan, mutta yksinään ei voi mitään. Kaupunginhallituksessa tarvitaan kuusi ääntä ja valtuustossa tänä vuonna 26 ääntä ja ensi vuonna 36 ääntä voiton puolelle pääsemiseksi.

Lappeenrannan valtuustossa on paljon urheiluväkeä. Liikuntapaikoista kuitenkin jääurheiluun liittyvät paikat saavat eniten kannatusta. Valtuustossa on melkoinen SaiPa-puolue.

Kaupunki valmistelee uutta harjoitusjäähallia Kisapuistoon. Lisäksi pikaisesti pitäisi rakentaa uusi tennishalli kaupunkiin. Paljon on puhuttu myös Kisapuiston tekojään kattamisesta.

Salibandyn osalta on ollut puhetta salibandyhallin rakentamisesta Huhtiniemeen. Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy suunnittelee monitoimihallin rakentamista joko nykyisten rakennusten yhteyteen tai kokonaan erillistä hallirakennusta.

Huhtiniemen hallin laajentaminen onnistuu, jos kaupunki ostaa hallista riittävästi harjoitusvuoroja ja antaa niitä sitten käyttäjille.

On ollut puhetta myös siitä, että Lappeenrannan Urheilutaloa voitaisiin laajentaa nykyisen parkkipaikan alueelle. Silloin voitaisiin saada tilat kahden palloilulajin yhtaikaisiin peleihin ja harjoituksiin.

Suurin ja kallein puheissa ollut hanke on ns. maakuntahalli. Koko Etelä-Karjalan maakunnassa ei ole sellaista liikuntatilaa, johon mahtuisi jalkapallokenttä ja yleisurheilun suorituspaikkoja sekä lisäksi tietysti mahdollisimman monen lajin harjoitus- ja kilpailutiloja.

Kaikissa Suomen maakunnissa on vähintään yksi tällainen halli. Vaan ei meillä.

Olen kateudesta vihreä, kun käyn muutaman kerran vuodessa katsomassa Josban kotipelejä Joensuun Areenalla. Taitaa kuitenkin olla niin, että samanlaista Karjala Areenaa ei Lappeenrantaan saada.

Sammonlahden uimahallin 8 miljoonan euron investointi on niin suuri, että sen jälkeen ei muutamaan vuoteen ole mahdollisuutta suuriin liikuntapaikkainvestointeihin. Niin se vain on. Vastustan Sammonlahden hallia, mutta enemmistö haluaa rakentaa sen.

Lisäksi nykyisen Lappeenrannan kaupungin alueelle rakennettavien liikuntapaikkojen vastustajat vetoavat jatkossa siihen, että Joutsenoon valmistuu talven aikana mittava liikuntahalli. Siksi ei tarvitse rakentaa muuta moneen vuoteen?

Salibandyväen toiveet ovat Huhtiniemen suunnalla. Ehkä sinne saadaan salibandyhalli ja sieltä harjoitusvuoroja.

Muutama sana kuntavaaleista. Pääkallo-sivustokin ehti jo huomaamaan, että Lappeenrannan valtuustoon pääsivät NST:n nykyinen puheenjohtaja Juha Härkönen ja entiset puheenjohtajat Antti O. Arponen ja Anneli Kiljunen. Lisäksi yksi entisistä puheenjohtajista, Ari Tuomikoski, istuu nykyisessä valtuustossa.

Uudessa valtuustossa on paljon urheiluväkeä: Lappeen Riennon nykyinen puheenjohtaja Tapio Arola ja edellinen puheenjohtaja Ari Torniainen, Namikan entinen puheenjohtaja Ilpo Hakula, Veiterän entinen puheenjohtaja Tarmo Häkkinen, Lappeenrannan Hiihtäjien entinen puheenjohtaja Heikki Järvenpää ja SaiPan entinen puheenjohtaja Reijo Paajanen.

Kovia urheilumiehiä ovat myös Pepon Markku Timonen, SaiPan Teuvo Kinnunen, veiteräläiset Harri Iljin ja Teppo Puhakainen, lummilaiset Markus Iitiä ja Esko Huttunen, rientolaiset Jukka Kärri, Kyösti Harju ja Jouni Kemppi.

NST:n kotipelien katsomossa viihtyy valtuutetuista ainakin Juha Myllynen, usein kaupungin kansliapäällikön Juha Willbergin seurassa. Marja-Liisa Vesteristä näkee naisten liigapeleissä. Salibandyä sympatiseeraa myös Anja Helvasto, jonka kummipoika Vesa-Matti Virtanen pelaa Classicissa.

Naispuolisista valtuutetuista kannattaa mainita kaksi, joita olen nähnyt salibandykatsomoissa: Marjatta Moilanen ja Anne Selenius. NST:ssä kaikki tuntevat Marjatan Renun puolisona sekä Oton, Juhon ja Ainon äitinä. Anne Seleniuksen poika Jussi pelasi NST:ssä A-nuorten SM-kultaan asti ja puolustaa nyt Barbaarien rivejä ykkösdivarissa.

Antti O. Arponen


Kommentit

3.11.2008 9:52  Pode

Uimahallit myös Kourulaan, Huhtiniemeen, Palloon ja Voisalmeen. Myös Kanavansuulta ja Pontukselta puuttuu uimahalli. Monta uimahallia täytyy rakentaa, ennenkuin saadaan tiloja lajeille, joilla niistä on oikeasti pulaa?

3.11.2008 10:23  Mikki

Minuun on ollut yhteydessä jutun teon jälkeen useita kymmeniä ihmisiä. Yhteydessä on ollut niin "sisäpalloilijoita" kuin urheilun ulkopuolelta olevia ihmisiä. Heillä kaikilla on yksi yhdistävä tekijä:

Yksikään ei ymmärrä uimahallihanketta ja pitää sitä lähinnä järjen köyhyytenä.

Yksi ainoa kaupunkilainen, niin ennen kuin jälkeen tämän kirjeen, on sanonut minulle kannattavansa tätä hanketta. Ketään ei varmaan yllätä, että hän kuuluu näihin päättäjiin.

Uimahallin kulut vievät järjettömiä summia jo rakennusvaiheessa, mutta kulut ovat järjettömät myös hallin ylläpidossa. Minun kuvitelmissani niitä kuluja ei pystytä millään kattamaan käyttäjien tuomilla maksuilla. Kaikkein huvittavinta tai itseasiassa surullisinta on se, että huhujen mukaan pelkkään suunniteluun on laitettu ja laitetaan satoja tuhansia.

Lisäksi minun käsityksen mukaan toinen nykyisistä halleista on jo kiinni kaksi päivää viikossa. Mistä lie johtuu? Onkohan ylläpito kulut liian suuret vai eikö käyttäjiä ole tarpeeksi?

Yksi suuri ihmettelyni aihe on myös se, että huhun mukaan Sammonlahden uimahallin yhteyteen ollaan suunnittelemassa sisäliikuntatilaa joka jälleen kerran on puolikkaan salibandykaukalon kokoinen. Tämä tosiaan on vain huhu. Antti tiedätkö tästä mitään?

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Joka tapauksessa tämä ei ole se viesti jonka halusin tuoda esiin, sanonpa vaan nyt mielipiteeni tähänkin asiaan.

Pointti oli se, että myös sisälajeihin on löydyttävä rahaa. Tähän toivon kaikkien ottavan kantaa ja muistavan mainita, kun sopiva henkilö sattuu kaupungilla kohdalle.

3.11.2008 12:21  Pedri

Minä kuulun myös käsittääkseni siihen enemmistöön, jotka ei pidä järkevänä Sammonlahden monitoimihallin (lue: uimahallin) rakentamista.

Perusteena se, että kaupungissa on jo kaksi uimahallia jotka kyllä riittävät tämänkokoiseen kaupunkiin (esim. Kotkassa kaksi hallia ja Vaasassa yksi halli) sekä myös siksi, että sen ylläpito todella kallista siitä huolimatta että se olisi kesä ajan käyttämättä. Käsittääkseni tämä koko Sammonlahden uimahalli juttu sai alkua neljä vuotta sitten kun silloisten kuntavaalien alla jotkut silloiset ehdokkaat saivat päähänsä ruveta ajamaan uimahallia sinne ja ovat niin jääräpäisiä etteivät tajua antaa periksi vaikka järkevämpiäkin liikuntapaikka hankkeita olisi olemassa.

Mitä tulee taas jääurheiluun, niin sillä sektorilla on ?kehitystä havaittavissa? kun Kisapuistoon ilmeisesti alkaa nousta yksityisellä rahalla jäähalli sekä lisäksi Joutsenoon on tulossa kaksikin jäähallia lähivuosina (keskustaajamaan ja Rauhaan) ja myös Imatralla on jäähalli suunnitelmia.

Käsittääkseni eniten tarvetta olisikin suurelle sisähallille eli maakuntahallille mikä palvelisi samalla kertaa suurta käyttäjäkuntaa jalka- ja pesäpalloilijoista sisäpalloilulajeihin yleisurheilijoita unohtamatta.
Tätä tilaa voisi käyttää myös suurtapahtumiin kuten koiranäyttelyihin, messuihin tai vaikkapa puoluekokouksiin.

Mihin muuhun uimahallia voi käyttää kuin uimiseen? Voiko sitä vuokrata esim. messuihin tai järjestää siellä suurtapahtumia?????

Harmiksemme tämä maakuntahalli on kuitenkin kallein Antin esittämistä vaihtoehdoista rakentaa, mutta uskoisin että jos verrattaisiin maakuntahallin ja uimahallin ylläpitokustannuksia, maakuntahalli maksaisi itsensä takaisin edes jossain määrin varsinkin kun otetaan huomioon, että se olisi ympärivuotisessa päivittäisessä maksullisessa käytössä toisin kuin uimahalli jonka lipputulot eivät millään riitä kattamaan sen vuosikuluja.

Ehdotan, että kaikissa niissä seuroissa joita maakuntahalli palvelisi laitettaisiin nimilistat kiertämään maakuntahallin rakentamisen puolesta jotta päättäjät näkisivät, kuinka paljon käyttäjiä se saisi taakseen. Käsittääkseni Lappeenrannasta mukaan saisi LUM:n väen, jalkapallo- ja pesäpalloseurojen jäsenet (PEPO, Pesä9:t ym) sekä toivottavasti myös sisäpalloiluväen (Barbaarit, Catz, LaKi, LrNMKY, NST jne.)

ja toimitettaisiin ne sitten sekä Imatran että Lappeenrannan valtuustoille, koska ilman Imatraa maakuntahallia tuskin saadaan tai ainakin heidän panoksensa sen saamiseksi olisi erittäin tervetullut.

Tosin, rakensihan Joensuu muistaakseni yksin oman areenansa (kävin maakuntahalli infossa EKOP:n auditoriossa 31.1.07 missä Areenan puuhamies kertoi Areenan historian) joten miksei myös pian laajeneva Lappeenrantakin.

Voi tosin olla että Imatran suunnalta ei ole tämän asian kohdalla suurta mielenkiintoa, sillä sieltä on kuulunut, että kun he lähivuosina rakentavat uuden jäähallinsa niin sen jälkeen he laittavat investoinnit jäihin muutamaksi vuodeksi. Lisäksi he tuskin suostuisivat siihen että halli rakennettaisiin Lappeenrannan keskustan tuntumaan.

Mitä muita vaihtoehtoja? Vaihtoehtoina voisi olla vaikkapa sama kaava millä Sami Hyypiä Areena nousi Kuusankoskelle eli urheiluseurat porukalla pistävät halliyhtiön pystyyn ja rakentavat hallin tai sitten toisena vaihtoehtona jokin paikallinen rakennusyhtiö rakentaa hallin omalla kustannuksella ja kaupunki sitten maksaa vähitellen takaisin. Tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa tosin tarjottiin imatralaisille jäähallin rakentamiseksi, vai oliko se siinä vaiheessa peräti liikuntakeskus, mutta he ainakin silloin, muutama vuosi sitten tyrmäsivät ajatuksen. Osa rahoitus vaihtoehtona on myydä hallin nimi, esim. Karjala Areena, Hartwallille, joka valmistaa samannimistä ?energia juomaa?.



On tosin todettava, että Sami Hyypiä Areena on aika paljon vaatimattomampi kuin Joensuu Areena, joka on Suomen hienoin tai ainakin hienoimpia suurhalleja, mutta kyllä miulle ja varmaan monelle muullekin vaatimattomampikin halli kelpaisi.

Käy tutustumassa Sami Hyypiän Areenan historiikkiin osoitteessa :

http://www.fckuusankoski.fi/sami%20hyypia%20areena/sh%20areena.html

Sekä Joensuu Areenan sivuihin osoitteessa:

http://www.joensuuopas.com/nahtavyydet/joensuuareena/


p.s. Antti kirjoitti blogissaan, että ?Etelä-Karjala on ainut maakunta missä ei ole sellaista suurhallia, mihin mahtuu jalkapallokenttä ja yleisurheilun suorituspaikkoja sekä mahdollisimman monen lajin suorituspaikkoja?. Mieleeni tulee toinenkin maakunta eli Etelä-Savo. Mikkelissä on kuplahalli mihin mahtuu jalkapallokenttä nippanappa mutta sitä ei maakuntahalliksi voi hyvällä tahdollakaan sanoa eikä Savonlinnassa ole edes kuplahallia. Käsittääkseni Tanhuvaaran urheiluopistolla oleva monitoimihallikaan ei ole ns suurhalli. Ainakin opiston nettisivujen mukaan , monitoimihalli on kaksiosainen: (osa A: 68 x 10, osa B: 52 x 26) mutta on sekin parempi kuin ei mitään.

http://www.tanhuvaara.fi/index.php?liikuntatilat

p.ss Jos Mikkelin kuplahalli kuitenkin lasketaan ns maakuntahalliksi, niin siinä tapauksessa meillä on täällä Etelä-Karjalassakin vastaava ?komistus?, sillä Imatralla on Tainionkoskella FC PaSan kuplahalli jonka se sai lahjoituksena Ensolta 90-luvun alussa. Hallin sisälle mahtuu pelaamaan jalkapalloa muistaakseni 1+8 miehityksellä.

p.sss Käyn kirjastossa lukemassa parina kertana viikossa sanomalehtiä, tarkemmin niiden urheilusivut ja myös edellä mainitussa Mikkelissä on sama ongelma kuin Lappeenrannassa eli sisäpalloilulajien harrastajilla suuri tilapula. Sellaisella erotuksella tosin, että Mikkelin talous on aivan kuralla kun taas Lappeenrannan talous ei ainakaan vielä sitä ole.

3.11.2008 14:55  HH

Savonlinnaan on tietääkseni suunnitteilla suurhalli. Ja tanhuvaarassa on myös sisäpalloiluun soveltuva halli. Useat eri maajoukkueet ovat leireilleet kyseisessä paikassa jo vuosia, myös paljon käyttäjiä venäjltä sekä muista maista käyttää tätä paikkaa hyväkseen.

Ja niin kuin todettua, isossa hallissa voitaisiin järjestää muitakin tapahtuimia kuin urheiluun tarkoitettua.

Oel naivan varma että jos lappeenrantaan rakennettaisiin uuden aikanen halli taikka urheiluopisto niin käyttäjiä löytyisi myös muualta suomesta sekä venäjältä, vai?

Mielenkiintoista on myös se että yksityinen henkilö oli jo rakentamassa hallia lappeenrantaan, mutta siinäkään kaupunki ei tullut vastaan millään tavalla ja hanke kaatui siihen. Miksi näin kävi??

3.11.2008 15:07  kalevankierros

Miksi ihmeessä pitää rakentaa liikuntahalli johon vain pienellä osalla kaupunkilaisista on mahdollisuus mennä? Uimahalliin pääsevät kaikki ja siitä makettava korvaus on minimaalinen.
Palveluja kaikille Lappeenranta!!!

3.11.2008 15:39  Vastaus nimim. Kalevankierros

Lappeenrannassa on jo kaksi (2) vajaa käytöllä pyörivää uimahallia mutta ei yhtään suurhallia.

Ja kyllä sinne suurhalliinkin pääsisi kaikki halukkaat ja itseasiassa sinne mahtuisi paljon enemmän porukkaa sisään kuin vaikkapa kolmeen (3) uimahalliin yhteensä.

Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että "Palveluja kaikille Lappeenranta!!!" koska sitä ei voi tulkita muutoin, kuin että Sammonlahden monitoimihallihanke seis ja tilalle suurhalli, koska kuten sanottua, uimahalli palveluja Lappeenrannassa on jo yllin kyllin mutta se suurhalli puuttuu yhä edelleen.

3.11.2008 18:54  Pallo pallosta

En voi olla kommentoimatta näitä salitarvekeskusteluja.

Ensinnäkin:
Mielenkiintoista on se, että SLUn (Suomen liikunta ja Urheilu) tekemän kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 2005-06 19-65 vuotiasta aikuisista vähintään kerran viikossa harrasti urheiluseuroissa salibandya 41 000 suomalaista, vain jalkapallo ja SVOLin liikunta olivat edellä. Salibandy on siis aikuisten suosituin palloilulaji. Nuorten 8-13 vuoitaiden keskuudessa samaisen tutkimuksen mukaan urheiluseuratoiminnasa on mukana 36 000 nuorta, neljänneksi eniten. Näiden lisäksi ovat ne kaikki nuoret ja aikuiset, jotka harrastavat liikuntaa muualla kuin seurojen kautta. Liikuntatutkimuksessa sanotaan: "Suosituimmat urheiluseuroissa harrastettavat lajit ovat jalkapallon jälkeen voimistelu, jääkiekko, salibandy ja yleisurheilu. Urheiluseurojen ulkopuolella olevista lapsista 250 000 haluaisi tulla mukaan urheiluseurojen toimintaan.
Aikuisväestön (19-65-vuotiaat) keskuudessa eniten harrastettu liikuntamuoto on kävelylenkkeily, jota harrastaa yhteensä reilu 1,8 miljoonaa aikuista. Muita suosittuja lajeja ovat pyöräileminen, hiihto, uinti, kuntosaliharjoittelu, juoksulenkkeily, sauvakävely, voimistelu, salibandy ja aerobic. Urheiluseurat ja -järjestöt liikuttavat yli 580 000 aikuista. Määrä on noussut edellisestä tutkimuksesta." (http://www.slu.fi/liikuntapolitiikka/liikuntatutkimus2/).

Uimahalleja siellä Lappeenrannassa tuntuu jo olevan, ja kunnollisista sisäpallohalleista pulaa. Uintia muuten harrasti seuroissa vajaa 9 500 suomalaista aikuista vs. 41 000 salibandyaikuista.

Toiseksi:
Liikunta on yksi tärkeimmistä luun lujuuteen ja kaatumisten riskitekijöihin myönteisesti vaikuttavista tekijöistä. On kiistattomasti osoitettu, että nuorena harrastettu liikunta lisää huomattavasti luun lujuutta. Kaiken ikäisillä liikunnan aikaansaama fyysisen suorituskyvyn paraneminen voi hidastaa luun iänmukaista heikkenemistä ja vähentää kaatumisalttiutta sekä murtumia. Palloilulajit ovat erityisen hyviä tässä. On hyvä myös muistaa yritysten työhyvinvointinäkökulma - liikuntaa tuetaan yhä enenevässä määrin, jotta jaksaisimme paremmin itse kukin tehtävissämme.

Kolmanneksi:
Lappeenrannan kotisivujen kautta voi nähdä, että salibandytoimintaa on ainakin kahdeksalla urheiluseuralla - ja todennäköisesti usealla muulla järjestöllä ja työpaikalla.
Ihan näin sivusta katsojana ihmettelen kovasti, voiko 66 000 asukkaan kaupungissa tulla toimeen yhdellä palloiluhallilla / lajihallilla?

Neljänneksi:
Salibandyssä kaukalo on yksi olennainen osa peliä, se on peliväline siinä kuin maila ja pallokin - tai tossut. Esimerkiksi seinäsyöttöjä ei voi harjoitella koulujen liikuntasaleijja puolapuita pitkin. Innokkaana lentopalloilija voisin verrata tilannetta peliin ilman verkkoa, entä onnistuisiko uinti vedettömässä hallissa?
Osa harjoittelusta voidaan tehdä toki muissakin tiloissa, mutta lajiharjoitteet tarvitsevat lajisalin - siis salibandykaukalon.

Toivon onnea ja menestystä NST:lle, Mikille ja kaikille muille palloilun ystäville - puhaltakaa yhteiseen hiileen, kyllä se siitä alkaa hehkua!

3.11.2008 19:42  Stadilainen

Ihan vertailun vuoksi lyhyt yhteenveto miten asiat täällä pääkaupunkiseudulla on hoidettu.

- Tarjolla on kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa) omistamia palloiluhalleja mutta ei missään tapauksessa riittävästi. Niiden laatu ja hinnoittelu vaihtelee, ainakin Helsingissä kaikki ovat enemmän tai vähemmän alimittaisia ja niihin saavat vuoroja vain kilpajoukkueet (liiga, I div, ikämiesten SM, satunnaisesti II div ja A pojat). Junnuille ja alasarjajengeille edulliset vuorot kunnallisissa halleissa ovat kuin lottovoitto.

- Pääosa harrastejoukkueista ja junnuista harjoittelee yksityisissä halleissa, niistäkin on pulaa ainakin primetime aikaan ja yleinen hintataso on 70-90 EUR / tunti.

- Lisäksi on erilaisia yhteisprojekteja. Esim Ruskeasuon halli on M-Teamin, Arena Centerin ja Helsingin yhteishanke. Samaten Mosahalli on paikallisen Urheilutalosäätiön omistuksessa, ja Tapanilan Erä on Mosahallin ja koko Tapanilan Urheilutalokompleksin suurin käyttäjä. Pasilan UT kuuluu Urheiluhallit Oy:lle jonka enemmistöomistaja on Helsinki.

Yksityiset hallit ovat täällä lajille elinehto, mutta hinnoittelupolitiikka ja bisnesmalli välillä tekee pahaa. Esim Arena Center muutti yhden kentän keilaradaksi ja toisen lasten leikkilandiaksi vaikka kentistä on huutava pula.

3.11.2008 20:37  Vikke

Kyllähän se Sammonlahden uimahalli rakennetaan. Aloite tuli demareilta ja kokoomuslaisilta. Eivät voi enää antaa periksi, vaikka kustannusarvio on ihan oikeesti karannut käsistä: 6-8 miljoonaa euroa! Ja sitten jokavuotiset käyttökustannukset päälle!

Samanlainen hukkainvestointi kuin se Tali-Ihantala-museo Linnoitukseen: 6 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset päälle.

Montako salibandykenttää saisi näillä rahoilla?

3.11.2008 21:46  Peke

Tuossa edellä nimim. Stadilainen kertoi liikuntapaikka tilanteesta pk-seudulla mutta ?lilsäänpä vettä myllyyn? ja kerronpa kaikkien ihmeteltäväksi tilannetta läänimme pääkaupungista eli Hämeenlinnasta missä asukkaita 47.000 eli reilusti vähemmän kuin Lappeenrannassa.

Hämeenlinnaan on valmistunut liikuntatiloja seuraavasti viimeisen yhdeksän (9) vuoden aikana:

- 1999 Pullerin Palloiluhalli, minkä sisään mahtuu täysimittainen jalkapallokenttä

- 2002 Kaksi ratainen harjoitusjäähalli (kaupungissa oli jo entuudestaan kaksi jäähallia)

- 2004 valmistui kaksi kaukaloinen salibandyhalli (harjoitushalli?)

- 2008 valmistuu Hämeenlinnan ykkösjäähallin (Ritarihallin) sekä 1. harjoitusjäähallin saneeraus

- Seuraavaksi siellä vuorossa lienee Hämeenkaareen eli Hämeenlinnan ?urheilutalon? saneeraus. Tässä hallissa pelaa kotiottelunsa mm. naisten moninkertainen Suomenmestari Vanaja RC. Sen sijaan miesten salibandyliiga johtava FT Trackers pelaa omat kotiottelunsa naapurikunnassa Iittalassa, mutta kuulemma jos Hämeenkaari rempataan tai rakennetaan kokonaan uusi halli niin Trackers siirtyy sinne.

Ihmetellä osin täytyy mistä rahaa riittää ja osasyynä on kyllä kerrottava että Hämeenlinnassa on varakkaita urheilunystäviä jotka ovat olleet rahoittamassa hankkeita perustamalla halliyhtiön ja sittemmin myyneet ne kaupungille. Esim Pulleri hallia oli alulle panemassa paikallinen Citymarket kauppias.

Lisäksi Hämeenlinna sijaitsee maantiellisesti etelä-Suomen ?Pyhän kolminaisuuden: Helsinki-Tampere-Turku keskellä joten kaupungin liike-elämässäkin raha liikkunee ihan eri tavalla kuin täällä meillä. Tosin meillä taas ?veli venäläinen? kantaa rahaa kauppoihin toisin kuin heillä.

Tässä Hämeenlinnan halliyhtiöiden linkkisivu:

http://www.hmlliikuntahallit.fi/?sijainti=sivu&page=poltinaho

Linkki lehtijuttuun missä pääkäillään Hämeenlinnan seuraavaa liikuntaprojektia

http://www.hameensanomat.fi/?article=84778&admin=false


Voitaisiinko väliaikaisena ratkaisuna harkita esim. pelaamista ja harjoittelua Joutsenossa tai Luumäellä? Joutseno liittyy vuodenvaihteessa Lappeenrantaan jolloin salivuokrat ovat yhtenäiset muun Lappeenrannan kanssa, mutta esim. tällä hetkellä Luumäen Taavettihalli maksaa ulkopaikkakuntalaisille ottelu- ja turneetapahtumissa 100? 1-2 h ja lisä tunnit 25 ? kun esim. Lappeenrannan urheilutalolla tuntihinta urheilutilaisuudessa 97? eli Luumäen hinta on mielestäni aivan kilpailukykyinen.

?Ongelmaksi? voi muodostua matkustaminen (37km sivu) mutta toisaalta vanhemmilla ikäluokilla sen luulisi onnistuvan paremmin kun autot käytössä. Ja pitää muistaa, että esim. jääurheilijat ovat jo vuosikausia ?rampanneet? Savitaipaleella (37km) jääajan perässä ja nyt varmaan myös Taavetissakin kun sielläkin on jäähalli. Joten ei kai se mikään ongelma olisi salibandy porukoilla käydä myös Taavetissa jos ei muita vaihtoehtoja ole, vai kuinka??

Ja toisaalta voisi luumäkeläiset olla aika otettuja, jos NST pelaisi joskus jopa virallisen sarjapelin siellä.


Lisätietoja Taavetti-hallista kotisivuilta www.luumaki.fi Klikkaa ?Palvelut? ja sen jälkeen ?Liikunta?

Lappeenrannan liikuntapaikka hinnasto: http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11520

3.11.2008 23:15  Englund

Vaalit meni jo.. Pidetään vaan kuiteskin puolueiden mainostamiset kaukana urheiluseuran nettisivuilta.
Hallia tarvitaan kyllä.

Olisiko tuo seurojen yhteinen hallihanke kuitenkin mahdollinen mitä joku tuossa yllä esittikin? Varmaankin olisi nopein tapa saada kenttiä kaupunkiin.

Tai sitoutua seurana ostamaan huhtarista kenttävuoroja x määrää x vuoden ajaksi. Ei siitä mitään aivan mahdotonta summaa kuitenkaan kerry jos joukkue ottaa vakiovuoroja 1-3 per viikko. Lappeenrannassa ovat kuitenkin nuo kausimaksut suht halpoja jos vertaa vaikka Tampereen tilannetta.. B-junnujen kausimaksu 400-800 euroa.

Uimahallia on tavoiteltu muuten Sammonlahteen kauan. Muistelisin että n. 15 vuotta sitten tuli jossain esille että Sammonlahti tarvitsee uimahallin.

Ja niihin kulujen kattamiseksi.. talkoita!!

4.11.2008 14:03  Hösseli

NST ja muut lappeenrannan seurathan ovat tunnetusti aina olleet valmiita tukemaan yksityisiä halleja, miksi näin??

Oikeasti arvelen että NST on yksi suomen ainuista seuroista joka ei koskaan ole ollut valmis seurana käyttämään yksityisiä halleja, jos niitä on ollut tarjolla. Ainoastaan jotkut joukkueet ovat tätä tehneet, osa aktiivisesti ja osa vähemmän aktiivisesti.

Toki kunnankin pitää pystyä isoille lajelle jotain tarjoamaan, mutta kyllä seurankin pitää ottaa vastuuta jotta homma toimii.

Nuorille ja lasten liikuntaan vuorot kunnalliselta puolelta, kilpaurheilun puolella pitäisi olla valmis maksamaan ja panostamaan vuoroista sekä tiloista! Toki tälläkin puolella kunnan pitää olla mukana auttamassa toimintaa.

No lappeenrannassa on tosin huono tämä yksityinen puoli, joten kait sitä näillä mennään taas eteenpäin vuosia, toivottavasti ei vuosikymmeniä!

Ja loppuun vielä kyymys. Eikö NST:n kannattaisi ajatella oman harjoitushallin rakentamista jonnekin lähettyville mistä löytyisi sopiva tila?

4.11.2008 15:46  Hösselille

Sinulla ei ole ilmeisesti mitään käsitystä siitä mitä salibandyhallin rakentaminen maksaa? Urheiluseura ei voi ottaa 200 000 euron pankkilainaa rakentamista vastaan, koska seura ei selviäisi koroista ja lyhennyksistä. Eikä seuran johtokuntaan kukaan lähtisi sellaisen velkataakan takia, jos ensin pitäisi panna takaajan paikalle nimiä velkapaperiin.

4.11.2008 16:37  Lpr

Hyssen halli oli yksityinen, mutta investointi ei ollut kannattava, ja Hysse päätti sijoittaa rahansa paremmin. Se hallista. Tuskin kukaan muukaan ryhtyy samaan puuhaan Lappeenrannssa. Käyttöaste pitäisi olla vähintään 80 aamusta iltaan ja viikonloppuisin ja käyttövuokrat riittävän korkeat, että homma kannattaisi. Ei onnistu.

Sitä paitsi liikuntalain mukaan seurojen tehtävä on hoitaa urheilutoiminta ja yhteiskunnan tehtävä on tarjota liikuntapaikat.

4.11.2008 23:17  Hössseli

No tarkennetaan hieman ajatusta kun se jäi sitten sanomatta.

Jos ajatus olisi samanlainen kuin esim. monessa muussa kaupungissa, seura osallistuisi aktiivisesti hallihankkeeseen ja lunastaisi sitä kautta osan osakkuudesta. Esim. M-Team on ainakin aktiivisesti mukana Ruskeasuon hallissa mukana.

Ja jos seuralla on tarvetta vuoroille niin kyllähän se käyttöaste jo sillä nousee hyvinkin korkeaksi. Toki vuoroista maksaa pitää mutta niiin pitää kaupungillekin. Hyssen kohdalla taisi olla niin ettei seura kovinkaan aktiivisesti hallia käyttänyt. No mene ja tiedä!

7.11.2008 16:55  Asiat tärkeysjärjestykseen

Vikke kirjoitti: "Samanlainen hukkainvestointi kuin se Tali-Ihantala-museo Linnoitukseen: 6 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset päälle."

Tali-Ihantala museo ei todellakaan ole mikään hukkainvestointi! Tietysti vasemmistoliittolaisten ka kommarien mielestä se tuntuu katkeralta, mutta mielummin vaikka joka kylään Tali-Ihantala museo ennemmin kuin salibandykenttiä.

7.11.2008 18:35  Oikea tärkeysjärjestys

Kaikki kunnia sotamuistoille, mutta ihan oikeesti 6 miljoonalla eurolla saisi 20 salibandykenttää nuorisolle. Miettikää sitä!

7.11.2008 23:15  juuri niin asiat oikeaan järjestykseen!

Ja ilman meidän urheita veteraaneja meillä syötäisiin kaalikeittoa ja ajeltaisiin ladalla. Miettikää sitä!

10.11.2008 12:19  mies

Kyllä urheilijat paremmin tätä maata puolustavat kuin museorotat..


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite: